Kirjoitettu

Liimaa sormessa: Hirveän ihanat joulukortit

Hyvä on. Tunnustetaan. Myös Avattava on syyllistynyt joulukorttien kirjoittamisella tunnelmointiin. Avattavan joulurunot

”Tilaa itsellesi nipullinen joulurunoja, kaada glögi mukiin ja liitä mukaan omat terveisesi.”

No, emme sentään kehoittaneet siemailemaan glögiä takkatulen ääressä lumihiutaleiden tanssiessa ikkunalasin takana. Emme itse asiassa edes kehoita juomaan glögiä, kunhan se on siellä mukissa tallessa. Parempi siellä kuin kortin päällä.

Monille meistä joulukorttien kirjoittaminen ja lähettäminen on kuitenkin vuoden Top 3 tylsimmät asiat -listalla. Heti hammashygienistillä käynnin jälkeen ja ennen uusien farkkujen ostamista (tiedän, että joku siellä tykkää siitäkin).

Silti useat meistä, sillä lukeudun itse tähän joulukorttien kirjoittamista viimeiseen asti välttelevien joukkoon, elättelevät viimeiseen asti mielikuvia itsestään maalaamassa vesiväreillä jäniksiä korttiin tunnelmallisten lyhtyjen ääreen ja sitten lähettävänsä herttaisella tavalla epäonnistuneet kortit hyvissä ajoin matkaan (siinä isossa punaisessa kuoressa, jota EI ole hukannut), hienolla joulumerkillä ja lämpimän oivaltavilla terveisillä varustettuna.

Joulukorttien kirjoittamista välttelevälle käy kuitenkin usein näin:

Kortit ostetaan Tokmannilta viimeistä lähetyspäivää edeltävänä iltana. Niiden tonttukuva on niin mauton – lähes loukkaava – että hävettää kirjoittaa oma nimi siihen toiselle puolelle. Postimerkkinä toimii vuoden 2007 vihannesteemainen ikimerkki. Tädin ja sen miehen nimi kirjoitetaan väärin, hieman eri tavalla väärin kuin edellisenä jouluna. Veljen kortti menee osoitteeseen, jossa perhe asui kuusi vuotta sitten. Maria Saarisen kortin saa lottoamalla yksi kahdeksasta Turussa asuvasta Maria Saarisesta ja yhdeksännen kortin kohdalla munakoisomerkit loppuvat. Kello lähentelee keskiyötä ja korttien kirjoittaja miettii kehtaako vielä soittaa äidille ja kysyä sen väärin kirjoitetun sedän osoitetta. Itkettää. Sormi on liimassa. Etkä ole edes käyttänyt liimaa.

Miksi näin käy? Joulusta toiseen. Miksi tämä henkilö liimaa keskiyöllä munakoisomerkkejä rumiin kortteihin?

Koska jokainen on joskus saanut kortin. Bilteman kuvaston päällä on kannettu sisään keltainen pääsisäistoivotus tai joulun alla laatikkoon on tupsahtanut tonttu ja ilves lumihangessa. Siksi me kaikki yritämme, joskus viimeiseen asti. Kortti tekee päivästä erityisen ja vie perille ajatuksen: minä ajattelin sinua.

Tartutaan siis korttiin, kynään, postimerkkiin, osoitekirjaan, puhelimeen ja sukulaisten hataraan osoitemuistiin viimeistään huomenna. Vielä ei ole liia myöhäistä!

No jos et kuitenkaan jaksa, niin anna meidän lähettää jouluterveiset puolestasi.

Kirjoittanut Saara

Kirjoitettu

5 vinkkiä – Ässimmät isänpäivälahjat!

No, se isänpäivä on TAAS ensi viikon sunnuntaina 13.11… Isälle on vaikea ostaa lahjoja, koska eihän se mitään tarvitse tai halua. Siellä se vaan nikkaroi ruutupaidassa vajassa ja ärisee jotain kuntaliitoksista. Silloin 90-luvulla se katsoi formulaa, mutta nykyään kukaan ei enää tiedä miltä kanavalta sitä voi katsoa ja kuka siellä ajaa, niin sekin vähän meni. No, eiköhän se tykkää näistä sukista, joissa lukee, että ÄSSÄ FAIJA.

Väärin! Jokainen isä on ihmeellinen yksilö, jolla on oma viehättävän monimutkainen persoonallisuutensa ja kiinnostuksenkohteensa sekä älyllistä kapasiteettia vaikka mihin. Joskus ne vain hautautuvat jokaisesta nurkasta lahoavan omakotitalon sekä mittavan velvollisuudentunteen alle.

Isänpäivälahja
Jokainen isä on huikea ja jännittävä yksilö.

On ihan totta, että moni isä ei tarvitse mitään ja näinä aikoina, joina joka toisessa omakotitalossa konmaritetaan hiki hatussa (tekeekö hattu sinut TODELLA onnelliseksi?), voi olla hyvä idea olla ostamatta mitään. Avattava päätti kuitenkin koota pienen yleispätevän lahjavinkkilistan, joka toimii useimmille ihmisille. Tätä voi käyttää myös vinkkilistana äitienpäivään tai jouluun. Listaan ei sisälly vuohta kehitysmaassa, mutta feel free, älä välitä pilkasta, osta vuohi jos siltä tuntuu.

Nämä vinkit yrittävät olla suunnilleen ekologisia (ei muovisia härpäkkeitä), järkeviä ja mukavia.

1. Pullo ”kallista” viiniä.
Tiedät itsekin sen tunteen. Haluaisit kurottaa ylähyllyn eleganttia etikettiä kohti, mutta kätesi ohjautuu automaattisesti 8 euron riville. Sinne sinä kuulut. Näin se vaan menee… Ilahduta isää 14 euron viinillä! Elämä on yhtä juhlaa. Lisäpisteitä saat jos viini on myös hyvää. Rikkaat tai syyllisyydentuntoiset voivat panostaa konjakkiin (70 euron konjakki on kuin joisi tähtisadetta).

Isänpäivän aamupala
Mmmm. ranskalainen torttuasia.

2. Herkullinen aamupala
Tämä on klassikko. Kuka nyt ei haluaisi herkullista aamupalaa. Ai sinun isäsi? No osta sitten viinipullo.
Juhlavaan aamupalaan kuuluvat kuohuviini ja kukat sekä itse vesiväreillä tehty kortti. Ei haittaa vaikka olisit 40-vuotias, tartu silti rohkeasti pensseliin. Isäsi kyllä muistaa lapsuudestasi, miten rumia kortteja kehutaan. Isänpäivä on erinomainen tilaisuus kokeilla eksoottisia aamupalareseptejä, joiden olemassaoloon ei uskoisi, ellei itse niitä kokkaisi, kuten bagelit tai quiche lorraine tai ihan vaan karjalanpiirakat ja munavoi sekä hyvä juusto, sämpylät ja kauppahallin kinkku. Onko jo lounasaika?

 

3. Lehtitilaus, räätälöitynä isän makuun.
Laatujournalismi kuolee! Pelasta se heti! Kyllä isäsi sen kestää. Avattava suosittelee Suomen Luontoa, Suomen Kuvalehteä, Hesarin kuukausiliitettä ja ääritapauksissa myös Mobilistia ja Tekniikan Maailmaa. Jos isäsi on tietokonenero, myös vain netissä ilmestyvä Longplay on erinomainen vaihtoehto.

Isänpäivänä kulttuuria
Et itse pystyisi tähän!

4. Liput teatteriin, konserttiin tai balettiin yhdessä sinun kanssasi.
Menet vaan teatteriin ja kysyt parasta, kyllä kulttuuriväki osaa myydä sinulle jotakin! Jos esitys on huono niin voitte aina yhdessä muistella, että kuinka huono se olikaan. Huh huh! Ihan kauhea esitys! HYI! Tai sitten luomoudutte täysin ja kokemus yhdistää teitä ikuisesti. Nyt saatavilla esimerkiksi Cats-musikaali.

www.tamperetalo.fi
www.oopperabaletti.fi/ohjelmisto/

Isänpäivälahjojen aatelia
Tällä pääsee vaikka sadetta suojaan.


Ja hei se museokortti! Ihan paras keksintö.

 

 

 

 

 

5. Luomuruokatoimitus kerran viikossa kotiovelle vaikka kuukaudeksi.

Ihana lahja! Ruokaa kotiovelle… Tähän lahjaan liittyy ikäviä maantieteellisiä rajoituksia, mutta toivottavasti vanhempiesi kotikunnassa toimii jokin tällainen yrittäjä. Myös lahjakortti luomuvillisianlihaan tai luomujoulukinkkuun voi olla erittäin toimiva! Yksi stressattava asia vähemmän jouluksi.

photo-1472653525502-fc569e405a74
Multaisia porkkanoita kotiovelle kannettuna. Huikea juttu!

Täältä voit paikallistaa toimijoita lähelläsi: www.aitojamakuja.fi

Tässä muutamia lähiruokatoimijoita sieltä täältä:

www.kotitila.fi
www.raakatori.fi
www.svarfvars.fi
www.tuoretori.fi
www.labbynkauppa.net

Vinkkaa meille jos tiedät muita hyviä lähiruoan toimittajia!

Täältä saat erihintaisia ruokalahjakortteja, joiden arvo on aina 1-3 tuotetta kunkin kategorian valikoimasta: www.delicard.fi

+ Tai sitten voit tilata runon!

Tai liittää runon sen viinipullon kylkeen, tai teatterilippujen kylkeen. En nyt tiedä onko se hyvä idea, mutta tuli mieleen. On se vuohikin ihan ok. Siihenkin voi liittää runon. Elisa, onko meillä vuohirunoja?

Iloista isänpäivää kaikille isille ja isien näköisille ja iseille tyypillisiä tekoja tekeville rohkeille ihmisille! Meissä kaikissa asuu pieni isä!

Terveisin Saara

P.S. Jos myös puolisosi on isä niin lähetä hänelle vähän rakkautta. Se kantaa.

 

Runo isänpäiväksi.

Kirjoitettu

Avattavan idea karkasi kalenterin marginaalista

 

Minulla on viime vuosina ollut tapana tavata ystäväni, sarjakuvatutkija Leena Romu, kahvilla hieman uuden vuoden jälkeen ja jutella asioista, joita haluaisimme sinä vuonna saavuttaa. Vuonna 2014 kirjasimme molemmat yhdeksi tavoitteeksemme suomalaiseen runouteen perehtymisen. Olemme molemmat olleet aina hyviä lukemaan romaaneja, Leena myös sarjakuvia, mutta runous oli unohtunut takapihalle sateeseen. Muihin tavoitteisiini kuuluivat tuona vuonna muun muassa taidenäyttelyissä ramppaaminen, erilaisten kampauksien opettelu (en osaa edelleenkään yhtään) ja pianon soitto joka päivä.

Yhdellä rivillä luki että “Kirjoita asioita ylös, koska niillä on väliä”.

Avattava-160331-9017

Lähdin liikkeelle tavoitteellisesti – pyysin opettajaystävältäni Anja Korkea-aholta runoilijavinkkejä (Mirkka Rekola ja Anja Snellmann) ja marssin listan kanssa päättäväisesti kirjastoon. No ei siellä _juuri niitä_ runokirjoja ollut. Lainasin jonkun Kauneimmat värssyt -opuksen ja petyin siihen kotona. Ostin myös ruotsinkielisen kirjan otsikoltaan Håret ja harjoittelin kaksi kertaa lentoemäntäkampausta.

Tämä toistui vuonna 2015 jonkinlaisena variaatona. Tavoitteisiini oli ilmestynyt myös marjojen syöminen pakastimesta (done) ja ympäriinsä hiihtely (sukset hankittu) ja “origamikaljakerho”, jossa ideana oli taitella origameja ja juoruta kapakassa (?). En ollut milliäkään lähempänä suomalaista nykyrunoutta!

Samana vuonna ryhdyin kehittelemään ystäväni Anna Kultalan kanssa erilaisia bisnesideoita. Näihin kuuluivat muun muassa Räppi-yövaatteet ja Räppi-työvaatteet. Räppi-yövaatteissa olisi ollut pehmeälippainen lippalakki, joka päässä on mukava nukkua sekä kuulokkeiksi naamioidut, myöskin pehmeät kuulosuojaimet. Räppi-työvaatteiden housut olisivat mahdollistaneet housujen rap-tyylisen roikottamisen työmaalla turvallisen läpinäkyvän osion avulla. Muita bisnesideoitamme olivat muun muassa kyyläämisen ja tyhjäkäynnin MM-kilpailuiden järjestäminen. Emme kuitenkaan nähneet näissä pitkän tähtäimen kannattavaa liiketoimintapotentiaalia… Jos kiinnostuit ideasta niin ota talteen ja lähde kehittämään!

kalenteri
Sirkka Turkan näin lukemassa runoja Annikin Runofestivaaleilla ja se vasta oli jotain se! Huomatkaa vuodenvaihtumissyndrooma 2014 – eikun 2015.

Kaipuu runouteen ja oman liikeidean kehittämiseen yhdistyivät syksyllä 2015. Suunnittelimme äitini syntymäpäivillä perheeni kesken merkillisen hyvää kulttuuriin liittyvää liikeideaa, joka oli kuitenkin hankalahkommasta päästä toteuttaa. Olisin tarvinnut siihen muun muassa Beyoncen apua.

Siitä ideasta kuitenkin versoi päässäni muutama viikko myöhemmin ajatus runojen yksittäismyynnistä teemoittain, yksinkertaisen tyylikkäästi paketoituina. Idean voi toteuttaa ilman Beyoncea, pääsen vihdoinkin lukemaan kaikki maailman runot ja  olisi niin hurmaavaa napata yksittäinen runo kotiin viemisiksi kukan tai suklaalevyn tapaan. Runon piteleminen kädessä ohjaa pysähtymään ja keskittymään hetkeen.  

Elisa innostui ideasta jouluostoksilla ja seuraavassa hetkessä olimmekin pitämässä yrityksen ensimmäistä palaveria Moro Sky Barissa.

Avattavan toimintakonsepti kehittyy jatkuvasti saamamme palautteen perusteella, mutta perusidea säilyy: suomalainen runous hyppää ihmisten elämiin ilahduttamaan, hurmaamaan ja häkellyttämään! Ihmiset voivat kauttamme hyödyntää runouden kyvyn avata uusia näkökulmia omaan itseen, maailmaan ja toisiin ihmisiin – antaa tunteille sanat, silloin kun omat eivät riitä. Samalla tuemme suomalaista sanataidetta ja markkinoimme suomalaisten runoilijoiden teoksia ja osaamista. Hyödyntämätön voimavara! Kaikki maailman sanat!

Nyt me olemme olemassa ja suomalaisilla riittää avattavaa: ajatuksia, tunteita, merkityksiä, yhteyksiä, elämän mysteerejä ja postilaatikosta tipahtelevaa rakkautta.

Kyllä asioita kannattaa kirjoittaa ylös.

Tänne taitoksiin kirjaamme Elisan kanssa ylös tarinoita matkan varrelta, ajatuksiamme ja huomioitamme.

Saara Töyssy
saara@avattava.fi