Avattavan runoilijat

Avattavan runot ovat suomalaisten, lahjakkaiden ja oivaltavien runoilijoiden kirjoittamia. Aloitimme demovaiheessa painamalla klassikkorunoja vuosien takaa, nyt valikoimassamme on jo useita nykyrunoilijoita. Runoilijajoukkomme kasvaa kohisten! Tässä koko upea joukko. 

Kari Aronpuro

Kari Aronpuro tunnetaan kokeellisesta runoudestaan ja sydämellisestä ja omistautuneesta työstään Lamminpään kirjastossa. Vuonna 1940 syntynyt Aronpuro työskenteli kirjastonhoitajana eri puolilla Suomea kaikkiaan 40 vuoden ajan. Teoksillaan hän on herättänyt hämmennystä mutta kerännyt myös palkintoja. Harrastuksikseen hän nimeää ruukkukasvit ja Suomen teollisuushistorian.

Lue Aronpuron haastattelu Jano-lehdestä

Minna Autio

Minna Autio (s. 1975) miettii runoissaan ajan kerrostumia, yllättäviä yhteyksiä ja arkisen maailman absurdiutta. Freelancerina viestintäalalla toimiva, humppilalainen Autio pyörittää myös Teonsana-sivustoa, josta löytyy eläviä lauseita kaikille aisteille.

Kurkkaa Teonsana-sivustoa

Saima Harmaja

Saima Harmajaa (1913 – 1937)  vaivasi jo murrosiässä maailmantuska. Ensimmäisen runokokoelmansa Harmaja julkaisi vuonna 1932. Harmaja kuoli tuberkuloosiin vain 24-vuotiaana. Harmajan runouteen vaikuttivat esimerkiksi Uuno Kailas, Aleksis Kivi ja itse Dante. Harmaja sai Valtion kirjallisuuspalkinnon vuonna 1935.

Lue lisää Saima Harmajasta

Kari Hotakainen

Kari Hotakainen tunnetaan paremmin romaaneistaan, mutta hän on kirjoittanut myös kuunnelmia, lastenkirjoja ja runoja. Hotakainen voitti kirjallisuuden Finlandia-palkinnon vuonna 2002 teoksellaan Juoksuhaudantie sekä vuonna 2016 Lause-Finlandian lauseellaan: ”Varokaa heikkoja.” Hotakaisen omaleimainen huumori näkyy ja tuntuu myös hänen runoudessaan.

Tutustu Hotakaisen tuotantoon

Jaakko Hämeen-Anttila

(s.1963) on kansainvälisesti tunnettu arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Edinburghin yliopistossa Skotlannissa. Muutamaa kymmentä kieltä osaava islamin asiantuntija julkaisi esikoisrunoteoksensa vuonna 2005. Kiihkeänä sykkivä runoteos on saanut vaikutteita arabiankielisestä runoudesta, jota Hämeen-Anttila kertoo kääntävänsä rentoutuakseen.

J.K. Ihalainen

J.K. Ihalainen on runoilijia, kirjailija, kirjanpainaja, kääntäjä ja kustantaja. Ihalainen on vuodesta 2003 toiminut  Annikin Runofestivaalin taiteellisena johtajana. Ihalaisen 34 runokokoelmaa ovat ilmestyneet suomeksi, englanniksi ja tanskaksi. Elokuussa 2013 Ihalainen haki Helsingin Sanomien päätoimittajaksi ja lehti kirjoitti hänestä artikkelin otsikolla “J.K. Ihalainen on outo jätkä”. Ihalaisen oma Kustantamo Palladium Kirjat toimii Siurossa.

Lue Helsingin Sanomien artikkeli 

Anna Elina Isoaro

(s. 1981) on tamperelainen runoilija ja sanataideohjaaja. Isoaro voitti Runo-Kaarina-kilpailun vuonna 2011 ja Poetry Slamin Suomen mestaruuden vuonna 2005. Isoaron esikoisteos Puolen mantereen kerhossa ilmestyi vuonna 2011 ja toinen, äitiyttä käsittelevä runoteos Rakkautta ja vasta-aineita keväällä 2016. Avattava suosittelee!

Raisa Jäntti

(s.1979) on tamperelainen taidekriitikko, runoilija ja toimittaja. Jäntin esikoisteos Läpilyöntikipu voitti Kaarinan kaupungin runokilpailun 2015. Teoksen inspiraation lähteenä toimi Bas Jan Ader, merellä performanssissa kadonnut taiteilija. Taide ei pelastanut Aderia, mutta Jäntti kertoo sen pelastaneen hänet itsensä kerta toisensa jälkeen.

Kirsi Kunnas

Kirsi Kunnas-Syrjä on tamperelainen akateemikko, runoilija, lastenkirjailija ja suomentaja. Kunnaksen ensimmäinen runoteos ilmestyi vuonna 1947. Kunnas tunnetaan lastenkirjailijana, mutta hänen teksteillään on paljon annettavaa myös aikuisille ihmisille. Runoja kuvaillaan selkeiksi ja kuulaiksi, ja sitä ne myös ovat. Kirsi Kunnas on tuttu kasvo tamperelaisissa kirjallisuustapahtumissa.

Lue Helsigin Sanomien artikkeli Kunnaksesta

Kirsti Kuronen

Kirsti Kuronen on perin juurin lempääläinen runoilija, joka on ehtinyt elämässään muun muassa toimia uimaopettajana, toimittajana, tv-kameramiehenä ja kerätä appelsiineja kibbutsilla. Vapaaksi kirjoittajaksi hän heittäytyi vuonna 2009. Kuronen ei omista kännykkää eikä televisiota – eikä suostu liittymään Facebookiin.

Sukella Kirstin nettisivuille

Pekka Kytömäki

Pekka Kytömäki on vuonna 1975 syntynyt tamperelainen kääntäjä ja perheenisä. Hän alkoi lukea ja kirjoittaa runoja 37 vuoden iässä pohdittuaan asiaa ensin perusteellisesti. Esikoiskokoelman aforistiset runot liikkuvat leikkisästi luonnossa ja kaupungissa. Pekka Kytömäki voitti Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnon esikoisteoksestaan Ei talvikunnossapitoa huhtikuussa 2016. ” Koko kokoelma on kaunis, oivaltava ja viisas, ja sen jokainen runo, aforismi ja sanaleikki osuu ja uppoaa lukijaan.”

Tutustu Pekan runoilijasivuun Facebookissa

Heli Laaksonen

(s.1972) kirjoittaa runoja Lounais-Suomen murteella. Hauskojen, joskus jopa naurettavien, runojen taustalta löytyy herkkiä ja älykkäitä poimintoja ihmissielun eriskummallisista syvyyksistä. Runojen hahmoihin on helppo samaistua ja niiden avulla voi löytää armollisuutta itseään ja muita kohtaan.

Mari Laaksonen

Mari Laaksonen on syntynyt 1986 Orivedellä. Hän on opiskellut matematiikkaa ja filosofiaa ja hänen runouttaan kuvaillaan huolellisesti ajatelluksi.  Mari on vuoden 2013 Lavarunouden Suomen mestari. Esikoiskokoelma Galleria Noesis (ntamo) julkaistiin 2013. Seuraava runokokoelma elämännielemä ilmestyy tänä keväänä.

Lue Marin esikoiskokoelman arvostelu

Liisa Laukkarinen

(s.1944) julkaisi ensimmäisen runokokoelmansa vuonna 1972. Suurin osa Laukkarisen runokirjoista on käännetty myös saksaksi. Laukkarisen mielestä runous sopii käännettäväksi, sillä siihen kiteytyvät ajatukset saavuttavat ihmismielen kielestä huolimatta. Laukkarinen on kirjoittanut myös proosaa ja tietokirjoja.

Aulis U. Lehtinen

Aulis U. Lehtinen on syntynyt vuonna 1988. Hän on Avattavan runoilijoista nuorin. Lehtisen runoissa on sympaattista syvyyttä, herkkää rakkautta ja vaivihkaa piilotettuja eroottisia vivahteita. Runojen tarjoamat elävät mielikuvat sekä kielen oivallukset hymyilyttävät ja ilahduttavat. Kaarinan kaupunki julkaisi Auliksen ensimmäisen runoteoksen, Painaja, vuonna 2012.

Lue Auliksen esikoiskokoelman arvostelu Kiiltomadosta

Veijo Meri

Veijo Meri (1928 – 2015) on yksi maailmalla parhaiten tunnetuista suomalaisista kirjailijoista. Kerrotaan, että Meren runot ovat täyttäneet psykologiset ja eksistentialistiset aukot, joita hänen proosatekstiensä tarinoiden väliin on jäänyt. Meri itse kertoi haastattelussa kirjoittaneensa saadakseen tietää yhä lisää maailmasta.

Kuuntele Veijo Meren haastattelu Ylen Elävästä arkistosta

Lassi Nummi

Lassi Nummi (1928 – 2012) oli arvostettu suomalainen kirjailija ja kääntäjä. Ensimmäinen runokokoelma ilmestyi 1949 ja viimeinen 2006. Hänen tuotantonsa oli pääosin modernia runoutta. Lassi Nummen toinen veli valitsi säveltäjän ja toinen kuvataiteilijan uran. Nummi itse työskenteli nuorena myös toimittajana: ”rehellistä työntekoa muistuttavassa tehtävässä”.

Lassi Nummi Wikipediassa

Pentti Saarikoski

Pentti Saarikoski (1937-1983) pakinoi nimimerkillä Nenä, pilkkasi kaikkea konservatiivisuutta ja irrottautui runoillaan vallinneesta suomalaisen runouden modernistisesta perinteestä. Saarikosken maailmaa päin huitovien nyrkkien seasta löytyy kuitenkin myös herkkää romantiikkaa.

Lue Otavan kirjailijakuvaus Pentti Saarikoskesta

Anni Sinnemäki

(s. 1973) on runoilija ja poliitikko. Sinnemäki tuli ensin tunnetuksi Ultra Bra -yhtyeen sanoittajana ja sitten Vihreiden kansanedustajana. Tällä hetkellä Sinnemäki toimii Helsingin kaupunkisuunnittelusta vastaavana apulaiskaupunginjohtajana: jos kaupunki tulvisi, pääsisi vesireittejä varmasti pakoon.

Ilpo Tiihonen

Ilpo Tiihonen on helsinkiläinen runoilija, joka suhtautuu kieleen kuin palikoilla leikkimiseen. Kieli taipuu hänen käsittelyssään konkreettisiksi tuokiokuviksi, henkilökohtaisiksi kokemuksiksi Helsingistä ja elämästä. Itsestään hän ei paljon kerro, tiedämme vain, että hänen perheessään oli Posti vahvasti läsnä. Siksi häneen kannattaakin tutustua hänen runojaan lukemalla.

Kuuntele Ilpo Tiihosen haastattelu

Jarkko Tontti

Jarkko Tontti on suomalainen kirjailija, runoilija ja juristi, jonka löydät Twitteristä nimimerkillä @jarkkotontti. Kirjoittaja- ja lakimiesuransa lisäksi hän on ehtinyt toimia muun muassa kirjailijoiden sananvapausjärjestö Suomen PENin puheenjohtajana ja tällä hetkellä hän on PEN Internationalin hallituksen johtoryhmän jäsen. Jarkko on kirjoittanut myös jo kymmenen vuotta Kirjaamo-blogia, joka on kuin tutkimusmatka runoilijan ajatuksiin.

Tutustu Jarkon ajatuksiin täältä

Aale Tynni

(1913 – 1997) kirjoitti runoja jo koulussa. Aalella kävi kuitenkin huono tuuri. Toverikunnan kirjoituskilpailun voiton vei samaa koulua käynyt Saima Harmaja. Asia jäi varmasti kaivelemaan, sillä Aale osallistui vuonna 1948 Lontoon olympialaisiin, ja voitti kultaa lyriikka-sarjassa. Tynni ehti naimisiin kahdesti. Jälkimmäinen avioliitto solmittiin Martti Haavion eli P. Mustapään kanssa.

Katri Vala

Katri Vala (1901 – 1944) syntyi Muoniossa ja oli oikealta nimeltään Karin Alice Heikel. Tulenkantajiin kuulunut runoilija toimi elämänsä aikana oikolukijana, suomentajana, konelatojana, sekä opettajana. Valan  moderni ja vapaamittainen runous herätti aikanaan kiivasta keskustelua. Vala kirjoitti runojen lisäksi pakinoita ja otti teksteillään osaa myös yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kirjallisessa tuotannossa ovat läsnä esimerkiksi pasifismi ja fasisminvastaisuus. Kohtaamistaan vastoinkäymisistä huolimatta Valan runoutta leimaa voimakas intohimo elämää kohtaan.

Lue lisää Katri Valasta

Haluatko liittyä seuraan?

Etsimme jatkuvasti uusia runoja ilahduttamaan ja hämmentämään ihmisiä ympäri Suomen. Yleensä meillä on muutama teema, joiden ympäriltä keräämme runoja, mutta suunnittelemme Avattavaa pitkälle tulevaisuuteen ja keräämme runoja ennakkoon jos minkälaisiin teemoihin.

Ehdota siis vapaasti konseptiimme mielestäsi sopivaa runoa. Runon voi irrottaa jo julkaistusta kokoelmasta, kunhan se tuntuu runoilijasta mukavalta. Olemme kiinnostuneita myös tuntemattomista runoilijoista ja runoista, joita kukaan vieras ei ole vielä päässyt lukemaan. Luemme runot avoimin mielin ja kunnioitamme tekijänoikeuksia.

Lähetä siis runosi meille:

saara@avattava.fi

Anna jotakin avattavaa!