Kirjoitettu

Merkityksellisiä hetkiä Annikissa

Avattava sai suureksi ilokseen Annikin Runofestivaalilta myyntipöydän nurkan itselleen lauantaina 11.6.2016. Aamupäivällä taivas osoitti mieltään, kun ei päässyt mukaan maanpäällisiin runojuhliin ja heitti puutalokortteliin muutaman pilvellisen vettä.  Iltapäivällä runoja ei tarvinnut enää pukea pieniin sadetakkeihin. Kahvila tarjosi mustikkapiirakkaa ja esiintyjät parhaita ajatuksiaan ja tunteitaan. Yksi esiintyjistä tosin hyppi ympäriinsä yksilahkeisessa frakissa toinen jalka maalattuna valkoiseksi…

Avattavalle Annikki tarjosi paitsi oivan paikan tavata ihmisiä myös muutaman virstanpylvään. Toukokuussa lähestyimme festivaalin ansiokasta ja ansioitunutta vetäjää Simo Ollilaa sekä runoilija, kääntäjä, kirjailija J.K.Ihalaista ehdotuksella: Olisi hienoa painaa oma uniikki runo Annikkiin! Ehdotusta ei vastustettu ja J.K.Ihalainen runoili Saksasta käsin meille mitä ihastuttavimman kuvauksen Annikin puutalokorttelin tunnelmasta. Useimmat runon lukeneet halusivat sen heti itselleen ja muutama rohmusi useamman.

Tämä painettu runo on Avattavalle hyvin merkityksellinen, sillä se on ensimmäinen ensijulkaisumme ja myös ensimmäinen yhteistyörunomme. Toivomme ja teemme töitä sen eteen, että molempia tulee lisää vuosien saatossa. Me haluamme tuoda runon sinne missä tapahtuu, keskelle kaikkea ja jokaiseen sydämeen!

Anninkin Runofestivaali hengähtää ensi vuonna ja palaa entistä uljaampana kahden vuoden kuluttua. Valtavan suuri kiitos yhteistyöstä Simo Ollillalle ja J.K.Ihalaiselle.
Kuvasta kiitos Teemu Juutilaiselle.

Saara
saara@avattava.fi

Viimeiset Annikki-runomme ovat nettikaupassa myynnissä vielä hetken ajan.

J.K. Ihalainen ja Avattava-runo.
J.K.Ihalainen lukee kirjoittamansa Avattava-runon ”Runoilija vieraissa” avajaispuheessaan Annikin Runofestivaalilla 11.6.2016. Kuva: Teemu Juutilainen

Kirjoitettu

Avattavan idea karkasi kalenterin marginaalista

 

Minulla on viime vuosina ollut tapana tavata ystäväni, sarjakuvatutkija Leena Romu, kahvilla hieman uuden vuoden jälkeen ja jutella asioista, joita haluaisimme sinä vuonna saavuttaa. Vuonna 2014 kirjasimme molemmat yhdeksi tavoitteeksemme suomalaiseen runouteen perehtymisen. Olemme molemmat olleet aina hyviä lukemaan romaaneja, Leena myös sarjakuvia, mutta runous oli unohtunut takapihalle sateeseen. Muihin tavoitteisiini kuuluivat tuona vuonna muun muassa taidenäyttelyissä ramppaaminen, erilaisten kampauksien opettelu (en osaa edelleenkään yhtään) ja pianon soitto joka päivä.

Yhdellä rivillä luki että “Kirjoita asioita ylös, koska niillä on väliä”.

Avattava-160331-9017

Lähdin liikkeelle tavoitteellisesti – pyysin opettajaystävältäni Anja Korkea-aholta runoilijavinkkejä (Mirkka Rekola ja Anja Snellmann) ja marssin listan kanssa päättäväisesti kirjastoon. No ei siellä _juuri niitä_ runokirjoja ollut. Lainasin jonkun Kauneimmat värssyt -opuksen ja petyin siihen kotona. Ostin myös ruotsinkielisen kirjan otsikoltaan Håret ja harjoittelin kaksi kertaa lentoemäntäkampausta.

Tämä toistui vuonna 2015 jonkinlaisena variaatona. Tavoitteisiini oli ilmestynyt myös marjojen syöminen pakastimesta (done) ja ympäriinsä hiihtely (sukset hankittu) ja “origamikaljakerho”, jossa ideana oli taitella origameja ja juoruta kapakassa (?). En ollut milliäkään lähempänä suomalaista nykyrunoutta!

Samana vuonna ryhdyin kehittelemään ystäväni Anna Kultalan kanssa erilaisia bisnesideoita. Näihin kuuluivat muun muassa Räppi-yövaatteet ja Räppi-työvaatteet. Räppi-yövaatteissa olisi ollut pehmeälippainen lippalakki, joka päässä on mukava nukkua sekä kuulokkeiksi naamioidut, myöskin pehmeät kuulosuojaimet. Räppi-työvaatteiden housut olisivat mahdollistaneet housujen rap-tyylisen roikottamisen työmaalla turvallisen läpinäkyvän osion avulla. Muita bisnesideoitamme olivat muun muassa kyyläämisen ja tyhjäkäynnin MM-kilpailuiden järjestäminen. Emme kuitenkaan nähneet näissä pitkän tähtäimen kannattavaa liiketoimintapotentiaalia… Jos kiinnostuit ideasta niin ota talteen ja lähde kehittämään!

kalenteri
Sirkka Turkan näin lukemassa runoja Annikin Runofestivaaleilla ja se vasta oli jotain se! Huomatkaa vuodenvaihtumissyndrooma 2014 – eikun 2015.

Kaipuu runouteen ja oman liikeidean kehittämiseen yhdistyivät syksyllä 2015. Suunnittelimme äitini syntymäpäivillä perheeni kesken merkillisen hyvää kulttuuriin liittyvää liikeideaa, joka oli kuitenkin hankalahkommasta päästä toteuttaa. Olisin tarvinnut siihen muun muassa Beyoncen apua.

Siitä ideasta kuitenkin versoi päässäni muutama viikko myöhemmin ajatus runojen yksittäismyynnistä teemoittain, yksinkertaisen tyylikkäästi paketoituina. Idean voi toteuttaa ilman Beyoncea, pääsen vihdoinkin lukemaan kaikki maailman runot ja  olisi niin hurmaavaa napata yksittäinen runo kotiin viemisiksi kukan tai suklaalevyn tapaan. Runon piteleminen kädessä ohjaa pysähtymään ja keskittymään hetkeen.  

Elisa innostui ideasta jouluostoksilla ja seuraavassa hetkessä olimmekin pitämässä yrityksen ensimmäistä palaveria Moro Sky Barissa.

Avattavan toimintakonsepti kehittyy jatkuvasti saamamme palautteen perusteella, mutta perusidea säilyy: suomalainen runous hyppää ihmisten elämiin ilahduttamaan, hurmaamaan ja häkellyttämään! Ihmiset voivat kauttamme hyödyntää runouden kyvyn avata uusia näkökulmia omaan itseen, maailmaan ja toisiin ihmisiin – antaa tunteille sanat, silloin kun omat eivät riitä. Samalla tuemme suomalaista sanataidetta ja markkinoimme suomalaisten runoilijoiden teoksia ja osaamista. Hyödyntämätön voimavara! Kaikki maailman sanat!

Nyt me olemme olemassa ja suomalaisilla riittää avattavaa: ajatuksia, tunteita, merkityksiä, yhteyksiä, elämän mysteerejä ja postilaatikosta tipahtelevaa rakkautta.

Kyllä asioita kannattaa kirjoittaa ylös.

Tänne taitoksiin kirjaamme Elisan kanssa ylös tarinoita matkan varrelta, ajatuksiamme ja huomioitamme.

Saara Töyssy
saara@avattava.fi