Kirjoitettu

Yritteliäs mies Nurmijärveltä loi uuden ammatin: suomalainen kirjailija

Aleksis Kiven päivää vietetään 10. lokauuta.
Aleksis Kivestä ei ole tiettävästi olemassa ainuttakaan valokuvaa. Tämän piirsi Albert Edelfelt vuonna 1873.

”Syntyi lapsi syksyllä –
Tuulet niin vinhasti vinkui –
Tuult’ oli koko elämä,
Nähnyt ei kesää, ei kevättä,
Eli vain syksystä jouluun.

–”

– Eino Leino, Pyhä kevät, 1901

Aleksis Kiven (10.10.1834 Nurmijärvi – 31.12. 1872 Tuusula) päivää vietetään vuosittain miehen syntymäpäivänä 10. lokakuuta. Harmaa ja kolea vuodenaika on valitettavasti myös vertauskuva kansalliskirjailijamme elämän kululle. Yllä oleva ote runosta Aleksis Kivi kuvaa kansalliskirjailijamme jatkuvaa taistelua terveytensä, elantonsa ja ammatillisten tavoitteidensa puolesta. Kivi kuoli vain 38-vuotiaana mielen ja kehon rappeuttaneen sairauden heikentämänä ja vaikeassa taloudellisessa tilanteessa.

Kivi sai omana aikanaan vain kourallisen kiitosta, tunnustusta ja taloudellista korvausta tekemästään työstä. Ainoaksi romaaniksi jäänyt, vuonna 1870 ilmestynyt Seitsemän veljestä, sai ilmestyessään paljon kritiikkiä, koska kuvasi suomalaisuutta aikalaisten mukaan hieman liiankin realistisesti. Sittemmin kirjan huumori, rikas kieli ja erinomaiset henkilöhahmot ovat hurmanneet sukupolven toisensa jälkeen.

Seitsemän veljestä, ensijulkaisu.
Seitsemän veljestä julkaistiin ensimmäistä kertaa neliosaisena.

Kirjailija menee vaikka kiven läpi

Aleksis Kivi oli vaikuttava hahmo paitsi kirjailijana, myös itsenäisenä yrittäjänä ja omien haaveidensa toteuttajana: Kivi pystyi luomaan itselleen uskottavan kirjallisen uran aikana, jona suomalaista kirjallisuusperinnettä ei vielä ollut lainkaan olemassa. Dynaaminen, innovatiivinen ja yritteliäs mies!

Suomen täyttäessä 100 vuotta ensi vuonna on koko maan kulttuuritarjonnassa luvassa paljon Kiveä. Avattava kehottaa kaikkia tarttumaan Seitsemään Veljekseen, varaamaan liput Nummisuutareihin kesäteatterissa tai suunnistamaan Runostoon lukemaan muutamia Kiven runoja. Jos haluaa päästä oikein lähelle kansallisaarteemme arkea, voi lukea Kiven digitoituja kirjeitä perheelleen ja ystävilleen vuosilta 1855—1868.

Alla yksi esimerkki kirjeestä veljelle, kirjailija on jälleen rahapulassa. Jos rahaa voisi lähettää ajassa taaksepäin olisi Aleksis varmasti saanut meiltä kaikilta vähintään vitosen tällaisessa kiperässä tilanteessa. Jos aikakone keksitään lupaa Avattava toimittaa Aleksille rahalähetyksen hetimiten.

Avattava toivottaa iloista Aleksis Kiven ja Suomalaisen kirjallisuuden päivää kaikille!

Siuntoo 9/8 65.
A. Kivi.
Hyvä Veli! 

Suo anteiksi! mutta tämä on laita: Minä aion kohta tulla Helsinki[i]n,
mutta nyt olen juuri rahatta. Taidatko lainata minulle
5 rupla[a], tahi edes 3. Tämä ei lisäköön vanhaa velkaa kauvemmin
kuin jouluksi; siksi lupaan sen maksaa. Jos taidat tehdä,
mitä pyydän, niin lähetä rahat kirjeessä Hinnerichsenin puoriin
(entinen Hardenin).
Elä pahaksi pane! Ehkä en enään tarvitse sua vaivata tänkaltaisissa
asioissa; niin toivon. Voi hyvin! sitä veljeltäs
Siuntioo, Fanjunkars 5/11 65. A. Kivi.
P. S. Jätä kirjees puoriin ennen markkinain loppua.

Lue Aleksiksen vaiheista myös Wikipediasta >

Anna jotakin avattavaa!